Wilma-Emilia Kuosan tie kaksi ja puolivuotiaasta tanssikoululaisesta koreografiksi, kirjailijaksi ja tulevaksi tanssitaiteen maisteriksi on ollut intohimoisen taiteilijan tie. Hänen on ollut aina pakko tanssia. Tanssitaiteilijasta tulee nyt myös esikoiskirjailija, sillä hänen seuraava tanssiteoksensa julkaistaan myös runoteoksena. Titaanisydämen anatomian runot kertovat yhden ihmissuhteen tarinan.
Kuosa ”käsikirjoittaa” tanssiteoksensa runoina ja teksteinä. Tämän jälkeen runoja tunnustellaan, miltä teksti tuntuu, sekä miten se luonnistuu näyttämölle. Tapa ei poikkea Kuosan aiempien tanssiteosten prosessista, mutta nyt käsikirjoitus ilmestyy Basam Booksin kustantamana runoteoksena. Miten tanssiliikkeet ja tunteet saadaan näyttämölle? Miten runo tanssitaan?
Kuosan tanssiteoksista viimeisimpänä on esitetty Geisha Dance Concert. Teos ottaa kantaa naisten oikeuksiin ja heidän kokemaansa väkivaltaan. Esitys tehtiin yhteistyössä laulaja Emma Salokosken kanssa, ja tanssiesitys oli enemmänkin performanssi. Salokosken ääni ja Kuosan tanssi muodostivat tietynlaisen transsimaisen olotilan, joka oli visuaalinen ja koskettava. Myös Geisha Dance Concertin runot olisivat mielenkiintoista lukea. Vaikka niitä oli esillä teoksessa, olisi mielenkiintoista perehtyä niihin, näin jälkikäteenkin.
Tie Nizzaan
Kuosaan iski jazztanssi aikoinaan pallosalaman lailla, koska siinä on tilaa improvisoinnille. Jazztanssi on kuin jazzbändin keikka. On tietty runko, jonka mukaan mennään, mutta instrumentit ottavat sooloissaan oman henkilökohtaisen tunteen mukaan musiikkiin. Kuosalle hänen kehonsa on tanssin instrumentti, joka eläytyy teokseen. Hän aloitti tanssiopinnot baletista, mutta säännöt eivät sopineet hänelle. Jazztanssissa on enemmän vapauksia kuin baletissa, mikä sopi Kuosan persoonaan paremmin.
Jazztanssija Kuosa kertoo opiskelevansa Ranskassa OFFJAZZ dance centerissä, josta hän valmistuu jazztanssin pedagogiksi. Sen jälkeen hän suuntaa Nizzan yliopistoon täydentämään opintojaan tanssitaiteenmaisteriksi. Kuosan tie ranskalaiseen opinahjoon on ollut määrätietoinen lapsesta lähtien. Tanssikoulussa hän on ollut alle 3-vuotiaasta lähtien, ja lopulta mutkikas tie on johtanut Nizzaan, millä tiellä hän on edelleen.
Jazztanssi on undergroundia
Suomessa jazztanssi on tanssipiireissä undergroundia, ja mikäli haluaa myös nähdä kansainvälisen suuren Dance Companyn esityksiä, on lähdettävä Keski-Eurooppaan. Kuosa kertoo lumoutuneena nähneensä Monacossa ihailemansa koreografin Pina Bauschin ”Ikkunanpesijän” joka kosketti niin, että Kuosa haki esityksen lavasteena olleen ruusun, joka oli yksi tuhansista esityksen lavastuksena käytetyistä tekokukista. Se hänellä oli tätäkin haastattelua tehdessään päässä.
Jazztanssiteoksia näkee Suomessa harvemmin, ja Kuosa onkin yksi harvoista, joka määrätietoisesti tuo intohimoaan suomalaisten tietoon. Kuosan kaksi aiempaa teosta Laiminlyöty ja Geisha Dance Concert” ovat voimakkaasti kantaaottavia teoksia niiden puolesta, joiden on hankalin saada ääntään kuuluviin. Kuosa kertoo, ettei hän tietoisesti hae tiettyä kantaaottavaa aihetta, mutta tähän mennessä tekstit ja teemat ovat kuitenkin edenneet niin.
”Haluan antaa valoa niille asioille, joista yleensä vaietaan. Se on minun tapani olla osa yhteiskuntaa”
Titaanisydämen anatomia kuvailee yhden ihmissuhteen tarinan alkoholistiin rakastuneen henkilön näkökulmasta. Kaikilla päihdeongelmaisilla on läheisiä, jotka ovat myös sairauden ympäröimiä.
Aortta
raotit rautaporttia
koko kehon painolla
läpät antoivat periksi
väylä kammioon aukeni
kuultu muuttui ymmärretyksi
tärkeiden tunteiden valtatieksi
(osa Wilma-Emilia Kuosan runosta Aortta)
Kuvat: Jari Flinck
Kulttuuriuutinen 