Tanssiteatteri tekee monitaiteellisia ja yhteiskunnallisia teoksia

 

Kuka olet?

Ninni Perko, tanssiteatteri Sivuun Ensemblen taiteellinen johtaja, koreografi-ohjaaja, pedagogi.

 

Miten kuvailet Sivuun Ensemblea ja mikä on sen tarkoitus?

Sivuun Ensemble on vuonna 2011 perustettu helsinkiläinen tanssiteatteri. Toiminnan ytimessä ovat monitaiteelliset teokset, jotka käsittelevät ajankohtaisia, yhteiskunnallisia aiheita yksilön näkökulmasta. Ensemble pyrkii toiminnallaan edistämään tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta mm. aihevalintojen sekä toimintamuotojen kautta. Toiminta koostuu näyttämö- ja kiertueteoksista sekä yhteisöllisistä hankkeista ja työpajoista.

Ensemblen missio on saattaa tanssia yhteen eri taidemuotojen kanssa, keskustella tanssitaiteella yhteiskunnallisista kysymyksistä sekä laajentaa tanssin kokijakuntaa mm. jalkauttamalla tanssitaidetta eri hankkeisiin ja tiloihin.

 

 

Mistä inspiroidutte, saatte aiheet teoksille, yhteisötaiteelle ja työpajoille?

Aiheet syntyvät, kun henkilökohtaisella tasolla tärkeä aihe näyttäytyy osana laajempaa kuvaa, yhteiskunnallisena ilmiönä tai epäkohtana, joka ravistelee liikkeelle. Ensemblen koreografina ja perustajana teokset ja projektit ovat toistaiseksi lähteneet liikkeelle aloitteestani. Näyttämö- ja kiertueteoksissa lähtökohta saattaa olla hyvinkin henkilökohtainen. Aiheen on oltava itselle iso, jotta se kanssa pystyy kulkemaan läpi kaikki tarvittavat vaiheet. Kiertueilla teos kohdennetaan aihepiiriä lähellä olevalle yleisölle, kuten muistisairaiden omaisille tai erityisen tuen piirissä oleville lapsille. Näyttämöteoksissamme ei ole tällaista kohdeyleisöä. Yhteisötaide -projektit toteutetaan vaihtelevasti tilaajan toiveiden ja omien ehdotustemme mukaan. Määrittävänä lähtökohtana on usein ympäristö, johon hanke kohdentuu. Kiertueet, yhteisötaideprojektit ja työpajat ovat Ensemblen osallistavaa työtä, joka on ollut kiinteä osa ryhmän toimintaa alusta lähtien.

Inspiroivinta työssä on kohtaaminen. Toisten taiteilijoiden kohtaaminen osana prosessia ja dialogisuuden luominen eri taidemuotojen kesken on todella innoittavaa ja aina vain kehittävää työskentelymaastoa. Työstän parhaillaan Yhteinen iho -nimistä teosta, jonka työryhmässä on vain yksi ennalta tuttu jäsen. Myös yleisön kohtaaminen kiertueilla innoittaa ja antaa merkityksen työlle taiteilijana. Tämä koskee erityisesti osallistavia, kohdennettuja kiertueita esim. laitoksiin.

 

 

Mistä haaveilet?

Ammatillisesti haaveilen toiminnan tuesta, jonka avulla ryhmä saisi tarvitsemansa resurssit voidakseen toteuttaa perustoimintaansa arvojensa mukaisesti. Oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteuttaminen sekä varsinaisen perustehtävämme, eri taidemuotoja yhdistävien teosten valmistamisen yhteensovittaminen on haastavaa olemassa olevilla resursseilla. Haaveilen myös teosten elinkaarten ja teoskohtaisten esitysmäärien kasvattamisesta. Tämä kaikki liittyy toiminnan tukeen, jonka avulla voidaan palkata tuottaja edistämään teosten elämää kantaesitysten jälkeen.

Yleisesti ottaen toivon päättäjille selkärankaa ja rohkeutta erityisesti ympäristöasioihin, sivistykseen ja eriarvoisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

 

Mitä sinulla on nyt meneillään? 

Ohjaan parhaillaan Yhteinen iho -nimistä näyttämöteosta Kanneltaloon. Teoksessa käydään läpi kokonainen äiti-poika -suhde lapsen syntymästä äidin menehtymiseen vuosia myöhemmin. Poikana on tanssija Oskari Turpeinen ja äitinä näyttelijä-tanssija Minna Puolanto. Eri ikävaiheiden työstäminen kehollisesti tuo hienoa haastetta esiintyjille. Huomioni on erityisesti äidin ja pojan välisessä yhteydessä ja irtautumisen muodoissa. Yhteisen ihon on käsikirjoittanut Veera Tyhtilä, musiikin säveltää luottotyöparini Jarmo Saari ja visualisoinnista vastaa Alisha Davidow. Yhteinen iho kantaesitetään 27.2.2019.

Opiskelen 2018-2019 lukuvuoden fyysistä teatterityötä Teatterikorkeakoulun Avoimessa yliopistossa. Opinnot pohjautuvat Jacques Le Lecoqin ja Etienne Decrouxin menetelmiin ja oppeihin. On todella innoittavaa saada uusia välineitä ja tulokulmia työskentelyyn niin koreografina kuin esiintyjänä. Opintojen myötä lapsuuden esikuvieni menetelmät ovat avautuneet konkreettisesti käytettäviksi tekniikoiksi.

 

Kuvat: Tanja Ahola


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s