Taiteen henki ja sen vaikutus

Pysähtyneisyys. Paluu omille juurille. Lapsuuden mielen maisemat. Näin kuvailen tunnelmaa, jonka koin Taidehallin Taiteen Henki -näyttelyssä. Näyttely päättyi uudenvuodenaattona, joten sitä ei sellaisenaan ole enää nähtävissä. Toki yksittäiset teokset elävät edelleen. Näyttelyn kuraattorina toiminut Tuula Karjalainen oli koonnut Sampo-konsernin kokoelmista kokonaisuuden, joka on suppea katsaus suomalaisen taiteen historiaan. Seiniltä löytyi monien tuttujen taiteilijoiden töitä.

Taidenäyttelyt ja -teokset muodostavat toisen todellisuuden, mikä tuo turvaa ja lohtua muuttuvassa maailmassa. Taiteen vaikutuksesta mielenterveyteen on tutkittu ja se on todettu. Huomasin tämän hyvin konkreettisesti joulukuun viimeisenä viikonloppuna, kun näyttely oli jo loppusuoralla. Pala sinistä taivasta näyttäytyi minulle harmaana päivänä. Uskon, että jokainen nauttii taiteesta jossakin muodossa. Mikäli joku sanoo toista, väitän ettei hän vain ole löytänyt sitä sopivaa muotoa.

 

Näyttelyn suosikkini:

Simo Hannula, Kuutamokävely (1979)

 

Alpo Jaakola, Paratiisi (1972)

 

Berndt Lindholm, Metsän sisusta (1889)

 

Lopuksi lainaan Noora Elosen tutkimuksen ”Ilo ja hyvä mieli ovat oikeaa hyvinvointia” kaiken kiteyttävää kohtaa:

”Kulttuuria ja taidetta pitäisi olla saatavana kaikille ja sen pitäisi olla osa arkea, ei vain luksusta. Kulttuuri ja taide ovat siis jokaisen oikeuksia, ja näin ollen kulttuuri- ja taidepalvelut ja – toiminnot tulisi suunnitella ja järjestää siten, että jokaisella olisi pääsy kulttuurin ja taiteen pariin.”

Kulttuurikurko toivottaa kulttuurintäyteistä vuotta 2018.

 

Kirjoituksia, joissa todetaan kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteys: Sitra, Mielenterveysseura, THL ja Noora Elonen

 

 


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s