Ali Alikoski sanoi hyvästit hiljaisuudelle

80-luvun suosikkibändin, Keban, keulahahmo Ali Alikoski julkaisi 60-vuotispäivänsä aattona, yhdeksän vuoden leyvytystauon jälkeen, levyn Hyvästi Hiljaisuus.

Millainen tarina levyssä on? Mikä on sen teema?

Hyvästi hiljaisuus on syys- ja murrosvaiheen albumi. Useimmissa lauluissa biisin kertojaminä on elämässään jonkinlaisessa kulminaatiopisteessä, miten jatkaa, mihin suuntaan lähteä? Laulujen tapahtumat tapahtuvat preesensissä, joissa kertojaminä pohdiskelee ja kuvailee tilanteita, kun ihmisuhde antaa jo rakoilun merkkejä.

 

Miksi tämä levy ilmestyi nyt?

Osa levyn biiiseistä oli mulla useamman vuoden vanhoja. Kun reilut kaksi vuotta sitten tein levytyssopimuksen, sai projekti selkeän suunnan, ja aloin tehdä lauluja lisää. Niitä jäi lopulta aika paljon myös levyltä ylikin. Valitsin yhdessä tuottaja Mara Salmisen kanssa biisit, jotka muodostivat keskenään halutun kokonaisuuden. Levy tähtäsi mun 60-vuotispäiviini. Se oli näin mulle hyvä tavoite ja maali. Albumi julkaistiin päivää ennen, kun saavutin tuon 60-vuoden iän. Tahdoin tehdä levyn, joka on itseni näköinen ja kuuloinen. Välittämättä yhtään tällä hetkellä vallitsevista musiikillisista suuntauksista ja soundeista.

 

Levyssä on hieman melankolinen tunnelma, mistä inspiraatio on syntynyt?

Murrosvaihe ei ole se kaikkein aurinkoisin hetki ihmisen matkalla. Koen kuitenkin, että näissä lauluissa on enemmän voimaa kuin sellaista melankolista voimattomuuden tunnetta. ”Kiukku on voimaa”-klishee mulla oli monen levyn laulun tekovaiheessa vahvasti läsnä. Lauluissa on ripaus todellisesta elämästäni ja havainnoistani, mutta ne olivat lähinnä lähtökohtia tarinoille. Niihin tarvitsi lisätä vielä fiktion osuus, jotta tarinat olisivat kantavia ja kiinnostavia. Tein demoja kappaleistani tuottaja Mara Salmiselle, joissa oli tärkeimmät suuntaviivat ja minkälaista äänimaisemaa tavoittelin. Niissä oli sairaita särökitaroita ja tarpeeksi simppeli muiden soittimien toteutus. Hän toteutti niitä sitten minua paremmin soittaen.

 

Olet kirjoittanut lauluja muille artisteille, edellinen oma levysi on yhdeksän vuoden takaa. Miten musiikki on ollut osana elämääsi edelliset yhdeksän vuotta?

Tässä on lauluja jo kuuden vuoden takaa, mutta sitten molemmat vanhempani menehtyivät peräkkäsinä vuosina. Silloin pidin taukoa musiikinteosta, se oli surun- ja toipumisen aikaa. Mutta joskus vuoden 2015-vuoden lopulla alkoi mulla melko määrätietoinen itselle uuden musiikin etsintäväihe. Kuuntelin digitaalisilta alustoilta joka päivä useamaan tunnin musiikkia. Kun jokin kolahti, hankin artistin/bändin keskeisimmän tuotannon myös levyinä.

 

Mitä musiikki sinulle merkitsee?

Minussa on paljon vanhanliiton musaromantikkoa, tahdon tutkia levyjenkansia, fiilistellä niitä samalla kun kuuntelen levyä. Mulle raja eri taiteidenlajien välillä on usein aika häilyvä. Jokin musiikki soi mulle väreinä, toisaalta kansien visuaalisuudesta löydän rytmejä ja taukoja. Yhdessä ne muodostavat kokonaisuuden. Olen enemmän albumien kuin yksittäisten kappaleiden ystävä ja kuluttaja. Musiikilla on iso osa elämässäni. Se on elämäntapa. Se voi olla mulle voimanlähde, sen soittaminen ja kuunteleminen on mulle usein hyvin vapauttavaa. Se on myös lohtu ja syli.

 

 

Tuttavani sanoi levysi kuunneltuaan, että ”on kuin kotiin palaisi” jolla hän viittasi Kebaan. Jos vertaat uusinta levyäsi Kebaan, näetkö mitään yhtäläisyyttä?

Tein tietoisesti paluuta omille juurilleni, myös sinne -80-luvun Keba-yhtyeeseen. Koen, että Hyvästi hiljaisuus-levyni on aiempia soololevyjäni rohkeampi, suorempi ja maskuliinisempi, herkkyyttäni kuitenkaan unohtamatta. Tahdoin levylle jykevän taustan, jonka päälle voin laulaa melko toteavasti, herkistellä myös.

 

Mitä toivot tulevaisuudelta musiikin suhteen?

Tulen tekemään musiikkia jatkossakin. Koen, että tämä on jonkin uuden vaiheen alku. Tärkeintä on, että pysyn itselleni rehellisenä ja teen itseni näköistä ja kuuloista musiikkia.Tästä hyvänä viitteenä on nykyinen Ali Alikoski Kopla, joka ei toteuta livetilanteessa yks’’yhteen levyjeni kappaleita. Harjoittelimme intensiivisesti neljä kuukautta, etsimme sointia, jossa on täysin oma ja tunnistettava identiteetti. Tulen tekemään lauluja myös muille levytettäville artisteille, se on sitten jo kokonaan ihan oma tarina. Nyt nautin, kun saan soittaa ja esiintyä Kopla-yhtyeeni kanssa.

 

Helsinki vilahtelee sanoituksissasi usein. Mitä Helsinki sinulle merkitsee?

Olen asunut koko ikäni pääkaupunkiseudulla, joista Helsingissä 43 vuotta. Tällä kaupungilla on monet kasvot, tämä on hyvin monipuolinen kaupunki. Kiinnostavaa arkkitehtuuria, kulttuurinnälkäisille on valtavasti tarjontaa. Mulle tässä elämänvaiheessa meri on kuitenkin se  tärkein asia Helsingissä. Viihdyn ja lataudun meren rannalla. Yhtälailla mulle myös muu luonto elintärkeää. Olen asunut 17 vuotta Herttoniemessä, ylitän yhden tien ja olen luonnon ympäröimänä. Pitkät kävelylenkit metsissä, niityillä ja peltomaisemissa ovat olennainen osa nykyistä elämääni. Olen aiemmassa elämänvaiheessani saanut matkustaa laajalti Suomessa. Helsinki on minulle sopivan kokoinen – mulla on täällä sopivasti sosiaalisuutta, mutta täällä on myös mahdollisuus yksityisyyteen.

 

Kuvat: Pentti Hokkanen

Stupido Recordsin artistiesittely

Seuraavat keikat:

10.10. On the Rocks, Helsinki

12.10. Telakka, Tampere


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s